Ruusu-Ristin syntysanat Suomessa -kirjan viimeisess\u00e4 luvussa Pekka Ervast avaa Raamatustakin l\u00f6ytyv\u00e4n Jobin kirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kahdella avaimella. Ensin h\u00e4n k\u00e4sittelee aihetta koko ihmiskunnan kannalta. Korkeat planeettahenget neuvottelevat. Heid\u00e4n joukossaan on my\u00f6s meid\u00e4n maapallomme planeettahenki, pallomme entinen korkein valtias n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Toista avainta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kysymys on Salaisen Veljeskunnan Mestareista, jotka tarkkailevat ihmissieluja etsien kirkkaasti loistavia. Kummassakin tapauksessa huomio kiintyy Jobiin. Job edustaa vanhan liiton tiet\u00e4 kulkeneen ihmisen moraalisia saavutuksia. H\u00e4n on rehellinen ja oikeudenmukainen, auttaa sorrettuja, tukee orpoja eli on vakaa ja hurskas mies, joka pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 pahaa.
\nIhmiskunnan kehityst\u00e4 ohjaavan Valkoisen Veljeskunnan Mestaritkin ovat havainneet h\u00e4nen moitteettomuutensa. Mutta kaikesta kelpoisuudestaan huolimatta Jobilla on viel\u00e4 yksi este voitettavanaan, ennen kuin h\u00e4n voi siirty\u00e4 vanhasta liitosta uuteen. T\u00e4m\u00e4 este ja voitettava on Jobin itsevanhurskaus ja siihen liittyv\u00e4 ylpeys. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 menetelleens\u00e4 aina oikein, olleensa aina rehellinen, t\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 velvollisuutensa ja tukeneensa heikkoja ja sorrettuja. H\u00e4nell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 salata hyvi\u00e4 tekojaan. H\u00e4n on ylpe\u00e4 menettelyst\u00e4\u00e4n.
\nSitten alkaa koettelemusten kausi. Job menett\u00e4\u00e4 kaiken: omaisuutensa, talonsa, karjansa. kotinsa, lapsensa. Job kest\u00e4\u00e4 kaikki menetykset. H\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rauhan sielussaan todeten: Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi.
\nEnsimm\u00e4ist\u00e4 koettelemusten kautta seuraa toinen. Job sairastuu mit\u00e4 tuskallisimpaan spitaaliin. H\u00e4n kuivettuu ja tulee t\u00e4yteen paiseita. H\u00e4n ei saa rauhaa edes y\u00f6ll\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei saata nukkua. Ei ole ihme, ett\u00e4 Job tuskastuu el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja Jumalaan. H\u00e4nh\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 sis\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ettei ole koskaan rikkonut el\u00e4m\u00e4n lakia vastaan. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n pelottomasti ja suoraselk\u00e4isesti sanoo yst\u00e4villeen. Mutta Jumala ei olekaan niin hyv\u00e4, oikeamielinen ja rehellinen kuin h\u00e4n, Job, oli ajatellut H\u00e4nen olevan. Jopa lohduttamaan tulleet yst\u00e4v\u00e4tkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t Jobin tuskaa, sill\u00e4 lohdutuksen sijasta he ryhtyv\u00e4t nuhtelemaan Jobia. Job on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n sittenkin ollut jumalaton, eih\u00e4n Jumala rankaise turhaan.
\nVasta nelj\u00e4s yst\u00e4v\u00e4 osaa auttaa tarjoamalla Jobille uuden n\u00e4k\u00f6kulman kohtalonsa tarkasteluun. H\u00e4nen puheensa keskeist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuvaavat lauseet: \u201dJos Jumala todella itse l\u00e4hett\u00e4\u00e4 meille k\u00e4rsimyksen, on k\u00e4rsimys silloin salapukuinen siunaus. Jumala tarkoittaa sill\u00e4 jotain hyv\u00e4\u00e4.\u201d (Mts. 127.) Ajattele Job, jos siis tuskistasi koituu sinulle arvaamatonta hyv\u00e4\u00e4, niin miksi nouset turhanp\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 ylpeydess\u00e4si Jumalaa vastaan?
\nJob j\u00e4\u00e4kin miettim\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nnen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sanoja. H\u00e4n ei ollut tullut ajatelleeksikaan sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 k\u00e4rsimys oli l\u00e4hetetty h\u00e4nelle vahvistukseksi ja koettelemukseksi. Niinp\u00e4 kertomuksella on onnellinen loppu. Mestari tulee h\u00e4nen luokseen kaikessa majesteetillisuudessaan ja loistossaan ja ottaa h\u00e4net opetuslapsekseen.
\nMe nykyajan totuudenetsij\u00e4t odottaisimme, ett\u00e4 kertomuksessa olisi edes viitattu syyn ja seurauksen lakiin sek\u00e4 j\u00e4lleensyntymisoppiin, sill\u00e4 neh\u00e4n ovat antaneet meille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n selityksen omiin, ansaitsemattomilta n\u00e4ytt\u00e4viin kolhuihimme. Mutta ei sanaakaan kummastakaan teosofian esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 totuudesta.
\nViel\u00e4 toinen ihmetyksen aihe liittyy lukuun Jobin kohtalo. Miksi Pekka Ervast on liitt\u00e4nyt sen juuri t\u00e4m\u00e4n kirjansa loppuun, kirjan, jossa h\u00e4n kertoo omista ihmeellisist\u00e4 kosmis-henkisist\u00e4 kokemuksistaan? T\u00e4h\u00e4n pulmaan saamme valaistusta V\u00e4in\u00f6 Lehtoselta. (Ongelmien seurassa -kirjasarjasta l\u00f6yd\u00e4mme kolmisivuisen selostuksen asiasta, X\/27.) H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 esitelm\u00e4 Jobin kohtalo antaa meille avaimen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme sek\u00e4 Pekka Ervastia ett\u00e4 aikamme mullistavia ilmi\u00f6it\u00e4. Jobin kohtalon ydin on se, ett\u00e4 Job voittaa Saatanan. Pekka Ervast on puhunut karman johdon siirtymisest\u00e4. Karman johto on alkanut siirty\u00e4 Kristuksen k\u00e4teen my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4isess\u00e4 maailmassa. Kristosofisen tietouden mukaan Pekka Ervast voitti Saatanan my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4isen maailman hallitsijana. Jobin kirjan kertomus on siis ennustus meid\u00e4n aikanamme toteutuneesta tapahtumasta.
\nAnnikki Kumpulainen
\nannikki_kumpulainen_at_kolumbus_fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ruusu-Ristin syntysanat Suomessa -kirjan viimeisess\u00e4 luvussa Pekka Ervast avaa Raamatustakin l\u00f6ytyv\u00e4n Jobin kirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kahdella avaimella. Ensin h\u00e4n k\u00e4sittelee aihetta koko ihmiskunnan kannalta. Korkeat planeettahenget neuvottelevat. Heid\u00e4n joukossaan on my\u00f6s meid\u00e4n maapallomme planeettahenki, pallomme entinen korkein valtias n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Toista … Lue loppuun