Vastuullisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen saattaa olla arkimin\u00e4llemme ep\u00e4varmaa. Vastuumme piiriin kuuluvien asioiden rajat voivat h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Milloin emme huomaa, ett\u00e4 vastuu onkin juuri minulla tai milloin, ainakin mieless\u00e4mme, kannamme vastuuta asioista, jotka eiv\u00e4t ollenkaan meille kuulu tai joihin emme voi mitenk\u00e4\u00e4n vaikuttaa. Vastuu ja vaikutusmahdollisuus liitet\u00e4\u00e4nkin usein yhteen. Ajatellaan, ett\u00e4 siihen, mihin voimme vaikuttaa, siit\u00e4 kykenemme kantamaan vastuuta ja p\u00e4invastoin.
\nMutta milt\u00e4 ja miten vastuullisuus mahtaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 henkisen el\u00e4m\u00e4n valossa tarkasteltuna?
\nJ. R. Hannula vertaa vastuuntuntoon her\u00e4\u00e4mist\u00e4 kynttil\u00f6iden syttymiseen ihmisen tajunnassa. Kun ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevansa j\u00e4lleensyntyv\u00e4 minuus ja el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 syiden ja seurausten alaisessa maailmassa, paitsi tekojensa, my\u00f6s ajatustensa, tunteittensa ja mielikuviensa suhteen, h\u00e4n tajunnassaan aivan kuin syttyy valo. Siin\u00e4 valossa ihminen n\u00e4kee ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on vastuullinen olento el\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 ennen kaikkea itsest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on vastuussa siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee, mit\u00e4 h\u00e4n tuntee ja miten h\u00e4n toimii. Viimein h\u00e4n on vastuussa oman sielunsis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 ja toimintansa seurauksista. Se tarkoittaa, ett\u00e4 syiden ja seurausten maailmassa h\u00e4n kohtaa aiheuttamansa vaikutukset ennemmin tai my\u00f6hemmin. Ajatukset, joita h\u00e4n on ajatellut, tulevat h\u00e4nt\u00e4 vastaan, tunteet, joissa h\u00e4n on el\u00e4nyt ja joita h\u00e4n on toisiin ihmisiin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdistanut, ovatkin jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen ulkopuolellaan ja tulevat h\u00e4nt\u00e4 vastaan viimeist\u00e4\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n seuloo kest\u00e4v\u00e4n sielunsa sis\u00e4ll\u00f6n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4. Ja ihmisen teot kypsyv\u00e4t ja luovat j\u00e4lleen h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4, monet vasta uudessa j\u00e4lleensyntym\u00e4ss\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ihminen syntyy niiden ihmisten kanssa ja niiden ihmisten pariin, joihin h\u00e4nell\u00e4 on jokin side, jollakin tavoin tuttu ja kesken j\u00e4\u00e4nyt suhde, joille h\u00e4n on velkaa tai joita h\u00e4n olemisellaan ja el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n voi auttaa eteenp\u00e4in tai jotka h\u00e4neen vastaavissa suhteissa.
\nOn erilaisia tapoja yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vastuuta, siirt\u00e4\u00e4 syttynyt kynttil\u00e4 pimentoon. Yksi tapa on siin\u00e4, ett\u00e4 ihminen siirt\u00e4\u00e4 vastuun jollekulle toiselle ajattelemalla ja sanomalla, ett\u00e4 se tai se ihminen tai ihmisryhm\u00e4, jokin taho tai j\u00e4rjest\u00f6 sanoo niin ja niin ja odottaa teht\u00e4v\u00e4n niin tai niin. Siin\u00e4 tilanteessa ihmisen ei tarvitse itse mietti\u00e4 asiaa kyllin, ei muodostaa siit\u00e4 selke\u00e4\u00e4, omaa k\u00e4sityst\u00e4 eik\u00e4 niin ollen ottaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 seurauksia kantaakseen. H\u00e4n tekee ja toimiin niin kuin pyydet\u00e4\u00e4n tai k\u00e4sket\u00e4\u00e4n ja ajattelee, ett\u00e4 seuraukset kantaa tuo toinen. T\u00e4ll\u00e4 tavalla ihminen j\u00e4tt\u00e4ytyy tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, asiaa eri puolilta tuntemattomaksi.
\nMutta el\u00e4m\u00e4 ei ole yksinkertaista. J. R. Hannula huomauttaakin, ett\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ihminen kuitenkin kupsahtelee kuoppiin, h\u00e4n kolhii itse\u00e4\u00e4n ja toisia, aiheuttaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyst\u00e4 ja huolta niin toisille kuin karman vaikutuksesta itselleen. H\u00e4nen kulkunsa jatkuu sovitusta vaativan karman parissa ja pakollisen j\u00e4lleensyntymisen kuvioissa.
\nOn toisenlainenkin mahdollisuus. Kun ihminen tajuaa, ett\u00e4 h\u00e4n itse on vastuussa toimintaan johtavasta sielunsa sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 kukaan toinen ihminen voi kantaa vastuuta siit\u00e4, kun ihminen tajuaa itsens\u00e4 j\u00e4lleensyntyv\u00e4ksi, kehittyv\u00e4ksi olennoksi ja vastuulliseksi minuudeksi, silloin syttyy oikeastaan kolme valovoimaa ihmisen tajunnassa. J. R. Hannula vertaa n\u00e4it\u00e4 kolmea tekij\u00e4\u00e4 kolmeen kynttil\u00e4\u00e4n. Ihmisen tajunnassa syttyy kolme kynttil\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 syttyy vastuullisuuden valo ja valo sen oikealla ja valo vasemmalla puolella. Oikealle puolelle on syttynyt ihmisyysperiaatteen ja ihmisyysihanteen valo. Vasemmalla on ihmisen siihenastisten pyrkimysten tulokset, siis h\u00e4ness\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikuttavat, el\u00e4v\u00e4t, toiminnassa olevat entiset saavutukset.
\nVasemmanpuoleinen kynttil\u00e4 eli valo on ihmisen aiempi, el\u00e4inkuntavaiheesta asti kehittynyt alempi perint\u00f6. Oikeanpuoleinen valo on h\u00e4nen ikuisuusolentonsa, h\u00e4nen korkeampi min\u00e4ns\u00e4 eli enkelins\u00e4. Vasemmalla oleva valo on himojen ja paheitten omanlaisensa tuli ja polte ja niiden kuunvaloinen lumo. Oikealla on hyveitten voima, oikeamielisyyden, s\u00e4\u00e4lin, lempeyden, hyv\u00e4ntahtoisuuden aurinkoinen sarastus, kaiken sen kauniin kaipuu ja kohde, jota ihminen sill\u00e4 hetkell\u00e4 kykenee tajuamaan.
\nT\u00e4ss\u00e4 voimien kent\u00e4ss\u00e4 ihmisen tulee oppia kulkemaan eteenp\u00e4in, valitsemaan valovoimien v\u00e4lill\u00e4 niin, ett\u00e4 oikeanpuoleinen kynttil\u00e4 voimistuu, vasemmanpuoleinen v\u00e4hitellen heikkenee ja sulautuu toisiin valoihin. Ihmisen tajunnassa kaikki kuun hohde alkaa muuntua ja kirkastua auringon valoksi, vastuunsa tuntevaksi ja kantavaksi ihmisyysvaloksi.
\nMutta kuinka semmoinen on mahdollista?
\nJ. R. Hannula kannustaa: Kokemusten portaassa, ollessaan varovainen, ihminen oppii astumaan paheen ja himon polttavan tulen yli. Kun el\u00e4m\u00e4 tuo h\u00e4nen kohdalleen toisia, joilla on samoja taipumuksia ja samankaltaisia vaikeuksia, h\u00e4n saa harjoitella auttamaan heit\u00e4 pysyttelem\u00e4ll\u00e4 itse lujana ihanteessaan. Ihanne antaa etsij\u00e4lle voimaa, uskoa ja rohkeutta. Todellisuudessa ihminen kaipaa vapautusta rasitteistaan eli himoistaan, jotka kuluttavat h\u00e4nt\u00e4. Ihminen tarvitsee vapautuksen n\u00e4kym\u00e4n, vaihtoehdon paremmasta, kauniimmasta, inhimillisemm\u00e4st\u00e4. Nyt etsij\u00e4 ja pyrkij\u00e4 miettii ihannetta, sit\u00e4, mink\u00e4lainen h\u00e4n olisi, jos olisi ihanteensa kaltainen, kun h\u00e4n on tosi, hyv\u00e4, rakastava, puhdas, kun h\u00e4n osaa olla ja el\u00e4\u00e4 rauhassa, vastustamatta pahaa.
\nJeesuksen salakoulu -kirjassa luvussa Enkeli ja demoni Pekka Ervast puhuu siit\u00e4, ett\u00e4 ihanteen n\u00e4keminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen on alempien voimien voittamisen edellytys. Ei voida odottaa, ett\u00e4 ihminen pystyy irrottautumaan voimakkaiksi kasvaneista himovoimistaan pelk\u00e4ll\u00e4 askeesilla ja kielt\u00e4ytymisell\u00e4. Mik\u00e4li puhdistuminen on vain askeesia, kielt\u00e4ymyst\u00e4, se voi johtaa entist\u00e4 vaikeampaan tilanteeseen. Pekka Ervast kirjoittaa: ”Elleiv\u00e4t he (ihmiset) tied\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4, elleiv\u00e4t he tied\u00e4 ep\u00e4itsekkyydest\u00e4, ei heid\u00e4n eteens\u00e4 pid\u00e4 asettaa ihanteeksi ihmist\u00e4, joka j\u00e4rjell\u00e4\u00e4n hallitsee itse\u00e4\u00e4n ja samalla toisia ihmisi\u00e4. Sellainen ihanne alkaa kuitenkin meid\u00e4n p\u00e4ivin\u00e4mme kutkuttaa useita ihmisi\u00e4. Valta itsens\u00e4 yli ja valta toisten yli ja tahto kylm\u00e4 kuin ter\u00e4s! Vaikkeiv\u00e4t he itse tied\u00e4, heid\u00e4n sis\u00e4ss\u00e4\u00e4n voi asua toinen himo, joka on julmempi ja pahempi viel\u00e4 kuin el\u00e4imelliset himot, nim. halu hallita toisia ja nousta toisten yli. T\u00e4llainen vallan ja kunnianhimo nousee ihmisen sielussa aivan kuin pakosta, kun h\u00e4n kielt\u00e4ytyy el\u00e4imellisist\u00e4 himoista ja oppii niit\u00e4 voittamaan, mutta ei tied\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 enkelist\u00e4.” (1. p., s. 127.)
\nIhminen tarvitsee luopumisen tilalle aina vastaavan hyv\u00e4n voiman, positiivisen voiman. H\u00e4n tarvitsee enkelins\u00e4. Meid\u00e4n aikanamme jokaiselle ihmiselle on tarjolla ihmisyyteen kannustava kristusvoima. Ep\u00e4itsekkyyden, my\u00f6t\u00e4tunnon, auttamisen ja armeliaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen on mahdollista jo kaikille ihmisille. Tieteen ja tekniikan edistyminen on mahdollistanut sen, ett\u00e4 samaan tapaan kuin sotaa ja tuhoa tuodaan ihmisten koteihin tiedotusv\u00e4lineiden kautta seurattavaksi, samaan tapaan voidaan kertoa my\u00f6s ihmisten auttamisesta, hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystoiminnasta, k\u00e4rsimyksiss\u00e4 kamppailevista ihmiskohtaloista, ihmisten el\u00e4m\u00e4nk\u00e4sityksist\u00e4. Katsojalla on mahdollisuus reagoida n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja kuulemaansa ja samaistua siihen. Ihminen joutuu monille vaikutuksille alttiiksi jo lapsesta alkaen ja paljon suuremmassa m\u00e4\u00e4rin nyt, kuin joitakin aikoja taaksep\u00e4in. Aikaan sidottu kehitys on koko ajan nopeutumassa.
\nPelk\u00e4ss\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4 el\u00e4minen niin sielullisesti kuin ulkoisen maailman suhteen on mahdottomuus. Sielullista, alemmista voimista vapautumista on kyll\u00e4 kuvattu tyhjenemisell\u00e4, tyhj\u00e4ksi tulemisella ja puhdistumisella, mutta t\u00e4ss\u00e4 symbolissa on mukana ajatus, ett\u00e4 silloin ihmisess\u00e4 tulee tilaa toisille voimille. Tyhj\u00e4 ja tyhjenev\u00e4 astia voidaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4. Pekka Ervastin k\u00e4sitys meist\u00e4 ihmisist\u00e4 on valoisa ja toiveikas: ”Hyv\u00e4 asuu jokaisen ihmisen sis\u00e4ll\u00e4 ja jokaisen ihmisen luona on h\u00e4nen enkelins\u00e4, h\u00e4nen korkeampi min\u00e4ns\u00e4….”
\nSe hyv\u00e4, enkeli meiss\u00e4, on velvollisuutemme her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja kutsua esille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vastuullisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen saattaa olla arkimin\u00e4llemme ep\u00e4varmaa. Vastuumme piiriin kuuluvien asioiden rajat voivat h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Milloin emme huomaa, ett\u00e4 vastuu onkin juuri minulla tai milloin, ainakin mieless\u00e4mme, kannamme vastuuta asioista, jotka eiv\u00e4t ollenkaan meille kuulu tai joihin emme voi mitenk\u00e4\u00e4n vaikuttaa. Vastuu … Lue loppuun