Uskontojen teht\u00e4v\u00e4 on kertoa, miten meid\u00e4n ihmisten on elett\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Toisin sanoen uskonnoilta saamme moraaliohjeet, joita meid\u00e4n tulisi noudattaa. Moraaliohjeita toteuttamalla ihminen etenee tiell\u00e4, joka johtaa Jumalan tuntemiseen. Jumalan tuntemiseen johtava tie on kuitenkin niin vaikeakulkuinen, ett\u00e4 sill\u00e4 vaeltaminen jatkuu el\u00e4m\u00e4st\u00e4 toiseen.
\nJumalan l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttavat, jopa suorastaan est\u00e4v\u00e4t monet asiat. Er\u00e4s niist\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sityksemme Jumalasta. Voimme pit\u00e4\u00e4 Jumalaa tavanomaisen ihmisen kaltaisena, joka voi joskus suuttua ja jota t\u00e4ytyy sitten lepytell\u00e4. Tai ajattelemme, ett\u00e4 Jumalan kanssa voi suorastaan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa siihen tapaan, ett\u00e4 jos menettelen nyt n\u00e4in jalosti, niin kyll\u00e4 Jumala auttaa minua pyrinn\u00f6iss\u00e4ni. Tai p\u00e4invastoin: Jos Jumala auttaa minua nyt, niin sitten teen sit\u00e4 ja sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Vanhan testamentin monissa kertomuksissa Jumala esitet\u00e4\u00e4n, ei ainoastaan suuttuvana, vaan jopa kostonhaluisena ja sotiin lietsovana julmurina. Eip\u00e4 ole sitten ihme, jos t\u00e4llaista Jumalaa esikuvanaan pit\u00e4v\u00e4t ihmiset seuraavat jumalansa esimerkki\u00e4, varustautuvat jatkuvasti sotiin ja k\u00e4yv\u00e4t niit\u00e4.
\nKuitenkin jo Mooses sanoi: \u00c4l\u00e4 tapa. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 el\u00e4nyt Aasian suuri Valo, Buddha, antoi seuraajilleen jalon kahdeksankertaisen tien, johon sis\u00e4ltyy tappamattomuus ja joka johtaa Nirvaanaan, t\u00e4ydelliseen harmoniaan. Kristinuskon julistajan Jeesus Nasaretilaisen opetukset on kiteytetty Matteuksen evankeliumista l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n Vuorisaarnaan. Jeesus neuvoi pist\u00e4m\u00e4\u00e4n miekan tuppeen, puhui rakkaudesta ja pahan vastustamattomuudesta sek\u00e4 eli ja kuoli itse opetustensa mukaisesti.
\nRakkauden opettelu ja toteuttaminen arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole kuitenkaan aina helppoa. Ja vaikka ymm\u00e4rr\u00e4mme, ettei paha poistu toisella pahalla eik\u00e4 Jumala tule ja lopeta sotia, vaan meid\u00e4n ihmisten on lopetettava sotiminen ja siihen valmistautuminen, niin kaikesta t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4mme k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme huolimatta jatkamme entiseen tapaan. Puolustamme rauhaa aseilla, vaikka rauha saavutetaan vain riisuutumalla kaikista aseista. Asetamme edelleen turvamme v\u00e4kivaltaan, uhraamme valtaosan taloudellisista resursseistamme yh\u00e4 suurempaa tuhoa tuottavien aseiden kehittelyyn. Unohdamme tai painamme tajuntamme taka-alalle kaikki kuulemamme henkisten opettajien antamat ohjeet. Ja sitten ihmettelemme el\u00e4m\u00e4n vaikeutta.
\nEl\u00e4m\u00e4 jatkuu siis edelleen v\u00e4kivaltaisena. Asetamme edelleen turvamme aseisiin. Mutta vaikka maapallomme monilla kolkilla yh\u00e4 soditaan ja asetehtailijat ovat toimeliaita, niin el\u00e4m\u00e4\u00e4n on tullut uusia tekij\u00f6it\u00e4. Keskusaurinko Siriuksesta aurinkokeskuksen kautta on maapallomme ihmiskunnan avuksi saapunut kosmis-henkinen vuodatus. Kosmisella vuodatuksella on ollut vastaanottajat, ensin H. P. Blavatsky, joka antoi sille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n ajatusmuodon julistamassaan teosofisessa sanomassa. Pekka Ervastin kirjallisesta tuotannosta saamme kokonaisvaltaisen selvyyden aikamme kosmisen avun sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Annettu henkinen apu on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4nyt vastaanottajansa ty\u00f6n ja toiminnan alueella eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. J. R. Hannulan pitk\u00e4 ty\u00f6skentely henkisell\u00e4 ty\u00f6saralla on osoittanut, ett\u00e4 kosmis-henkinen apu on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Eik\u00e4 apu ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nymm\u00e4rryksellinen, vaan se vaikuttaa jo uutena luonnonvoimana. Uusi voima on lohdullinen, sill\u00e4 se tukee kaikkia henkisi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4. Se purkautuu ihmisyydelle uskollisten henkisten ty\u00f6ryhmien kautta ihmiskuntaan.
\nEn\u00e4\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse suhtautua v\u00e4heksyen omiin vaikutusmahdollisuuksiimme. En\u00e4\u00e4 ei tarvitse ajatella, ettei yhden ihmisen tai muutamankaan ajatuksilla ja el\u00e4m\u00e4nasenteilla ole merkityst\u00e4 ja etteiv\u00e4t ne pysty muuttamaan maailman kansoja rauhaa kaipaaviksi aseista luopujiksi. Kaikki alkaa pienest\u00e4. Ensin on ehk\u00e4 vain yksi aseista luopunut rauhanturvaaja, sittemmin muutama ja edelleen aseista luopuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa jatkuvasti. Kaikista aseistaan, ter\u00e4v\u00e4 ja haavoittava kielenk\u00e4ytt\u00f6 mukaan lukien, luopuneiden rauhaa turvaavaa merkityst\u00e4 voimistuttaa uusi luonnonvoima, jonka synnyst\u00e4 ja vaikutustavoista kristosofisessa kirjallisuudessa kerrotaan.
\nAnnikki Kumpulainen
\nannikki_kumpulainen_at_kolumbus_fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uskontojen teht\u00e4v\u00e4 on kertoa, miten meid\u00e4n ihmisten on elett\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Toisin sanoen uskonnoilta saamme moraaliohjeet, joita meid\u00e4n tulisi noudattaa. Moraaliohjeita toteuttamalla ihminen etenee tiell\u00e4, joka johtaa Jumalan tuntemiseen. Jumalan tuntemiseen johtava tie on kuitenkin niin vaikeakulkuinen, ett\u00e4 sill\u00e4 … Lue loppuun