Madame Helena Blavatsky kirjoitti monien kansojen ja yleens\u00e4 menneitten aikojen tapahtumista. H\u00e4n toi esille jo kauan sitten unholaan painuneet kohtalot ja tapahtumat. Niinp\u00e4 h\u00e4n kertoi Suomen Kalevalasta ja sen syntyhistoriasta. H\u00e4n kertoi kansasta, jota ven\u00e4l\u00e4iset nimittiv\u00e4t koldvoneiksi ja joka asusteli Kaspian ja Mustanmeren tienoilla. Nimi viittaa Kaldeaan ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti sill\u00e4 onkin suora yhteys. Koldvonit olivat sukua my\u00f6s Aasian sis\u00e4osissa asuville kansoille. Koldvonien sanottiin olleen tiet\u00e4j\u00e4kansaa.
\nKoldvonien tiet\u00e4j\u00e4t liikkuivat monesti laajalti Ven\u00e4j\u00e4n maalla, poikkesivat kyliin \u2013 vanhat ven\u00e4l\u00e4iset asuivat useimmiten kyliss\u00e4 \u2013 ja auttoivat asukkaita monin tavoin, paransivat sairaita, kertoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvista asioista, n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti henkisist\u00e4 asioista. Tuntui kuin kansa olisi odottanut heid\u00e4n tuloaan. Blavatsky kertoo edelleen, ett\u00e4 koldvonit siirtyiv\u00e4t v\u00e4hitellen pohjoisten merien rannoille. N\u00e4in Blavatsky kertoo artikkelissa Suomen Kansalliseepos, Tiet\u00e4j\u00e4 1909, s. 77.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 tavalla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oleva laki, ett\u00e4 kehittyneempi aina auttaa v\u00e4hemm\u00e4n kehittynytt\u00e4, saattoi toimia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Kun kristosofiassa kerrotaan, ett\u00e4 kansallishaltiamme V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen j\u00e4tti kansansa, oli syyn\u00e4 se, ettemme olleet noudattaneet h\u00e4nen toiveitaan. Se liittyy n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti toisten kansojen alistamiseen ja sotimiseen. Seh\u00e4n on useimmiten syyn\u00e4 t\u00e4llaiseen. Kun V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen sitten kuitenkin palasi, oli Suomen itsen\u00e4istyminen l\u00e4hell\u00e4.. Tulee selv\u00e4sti mieleen, ettemme olisi saaneet ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n autonomiaa vuonna 1809, ellemme olisi muinoin auttaneet Ven\u00e4j\u00e4n kansaa. Saimme pit\u00e4\u00e4 omat lakimme, ja lis\u00e4ksi ruotsalainen Tukholman saaristossa syntynyt J. W. Snellman, joka opetteli suomen kielen, ehdotti, ett\u00e4 saisimme oman kielemme viralliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja lis\u00e4ksi suomenkieliset postimerkit ja jopa oman rahan. N\u00e4in tapahtui ja silloin muinaiset hyv\u00e4t ja auttavat tekomme tulivat korvatuiksi ja huomioonotetuiksi. Ruotsi ei meille koskaan olisi antanut itsen\u00e4isyytt\u00e4, olimmehan Ruotsin mielest\u00e4 hyv\u00e4 este sen kiistakumppania vastaan. <\/p>\n
Blavatsky kertoo Kalevalasta ensinn\u00e4kin, ett\u00e4 se on yli 3 000 vuotta vanha. H\u00e4n kertoo lis\u00e4ksi, ett\u00e4 siin\u00e4 on kertomus luomisesta, siit\u00e4 miten meri peitti kaiken, kun sotka, sorea lintu etsi pes\u00e4n paikkaa. Vasta kun Veenemonen nosti polvea merest\u00e4, sai sotka pes\u00e4paikan, johon laati pes\u00e4ns\u00e4, muni kuusi kultaista munaa, rautamunan seitsem\u00e4nnen. Kun Veenemonen siirsi olkaansa, vier\u00e4htiv\u00e4t munat veteen ja s\u00e4rkyiv\u00e4t muruiksi. Murut muuttuivat niin, ett\u00e4 munan toisesta puolesta tuli taivaankansi ja toisesta maa. Blavatsky sanoo t\u00e4m\u00e4n saman asian olevan vanhassa intialaisessa luomiskertomuksessa, mutta Kalevalassa tarkemmin, ja sen vuoksi Kalevala on syv\u00e4llisin kaikista pyhist\u00e4 kirjoista. <\/p>\n
Pekka Ervast on uudestisyntyv\u00e4 Suomi -kirjassaan kertonut menneisyydest\u00e4mme ja siit\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Suomen oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 saada itsen\u00e4isyys ja viel\u00e4 ilman v\u00e4kivaltaa, ilman sotaa. H\u00e4n kertoo, miten olemme muinaisuutemme perusteella l\u00e4hes ainoa kansa, jolla on kyky her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uusi uskonto, sill\u00e4 yleens\u00e4 kansoilla on v\u00e4kivaltainen perint\u00f6, joka est\u00e4\u00e4 inhimillisen toiminnan, ts. karma uhkaa enemmin tai my\u00f6hemmin tehd\u00e4 tyhj\u00e4ksi parhaimmankin yrityksen.<\/p>\n
Blavatsky kertoo viel\u00e4, miten vanhat ven\u00e4l\u00e4iset jumalanimityksetkin ovat suomalaisper\u00e4isi\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 slaavien suhde suomalaisiin on kovin salaper\u00e4inen, mutta aavistus k\u00e4\u00e4ntyy olettamaan, ett\u00e4 auttaminen jossain suhteessa aina parantaa asioita. Voisimme ajatella, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin asiat k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t parhainp\u00e4in, jos vain uskaltaisimme luottaa el\u00e4m\u00e4nlakeihin ja inhimillisyyteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Madame Helena Blavatsky kirjoitti monien kansojen ja yleens\u00e4 menneitten aikojen tapahtumista. H\u00e4n toi esille jo kauan sitten unholaan painuneet kohtalot ja tapahtumat. Niinp\u00e4 h\u00e4n kertoi Suomen Kalevalasta ja sen syntyhistoriasta. H\u00e4n kertoi kansasta, jota ven\u00e4l\u00e4iset nimittiv\u00e4t koldvoneiksi ja joka asusteli … Lue loppuun