Kalevan poikien kosintaretki
\n-Kalevalassa puhutaan toisaalta Pohjolan kansasta ja toisaalta Kalevan kansasta. Kalevala tarkoittaa Jumalien ja Logoksen maailmaa ja pime\u00e4 Pohjola taas t\u00e4t\u00e4 fyysist\u00e4 ainemaailmaa. Sitten Kalevala kertoo, kuinka V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Lemmink\u00e4inen ja Ilmarinen Logoksen eri olemuspuolien edustajina, Jumalien maailman l\u00e4hettein\u00e4 kosivat Pohjan neitoa, ja t\u00e4m\u00e4 Pohjan neito taas kuvaa avaimesta riippuen joko yksil\u00f6llisen ihmisen henkiminuutta , joka on kotoisin Jumalien maailmasta, tai toisaalta sit\u00e4 voidaan ajatella Suomen kansan henkitajuntana, kun puhutaan Suomen henkisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 avaimella voidaan tarkastella Pekka Ervastin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n vaiheita, kun h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 vaiheet yhdistet\u00e4\u00e4n Suomen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n aseettomana kansana. Voidaan siis ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pekka Ervastin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n eri vaiheita voidaan ajatella ik\u00e4\u00e4n kuin V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen, Lemmink\u00e4isen ja Ilmarisen kosintana. T\u00e4ll\u00e4 tavoinhan V\u00e4in\u00f6 Lehtonen asiaa kuvaa kirjassaan Kaksi maailmaa, luvussa VII, ”Kosintaretket” I.<\/p>\n
Elias L\u00f6nnrot kertoo Is\u00e4 Kalevalla olleen Suomen muinaisuuden suuruuden aikoina 12 poikaa ja kun Kaleva siis tarkoittaa Jumalien eli Logoksen maailmaa, edustavat Kalevan pojat Logoksen eri olemuspuolia. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Lemmink\u00e4inen ja Ilmarinen edustavat Logosta Is\u00e4n\u00e4, Poikana ja Pyh\u00e4n\u00e4 Henken\u00e4. Kalevalan Avaimessaan sanoo Pekka Ervast:”jos joskus saadaan selville n\u00e4iden kaikkien nimet, on samalla l\u00f6ydetty vanhat mysterionimet niille kahdelletoista hierarkialle, jotka edustavat logoksen eri olemuspuolia ja joiden astronomisena symbolina on n.k. Zodiaki eli el\u00e4inrata. Seitsem\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 nimist\u00e4 voivat sit\u00e4paitsi kuvata niit\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4enkeli\u00e4, jotka ovat l\u00e4hinn\u00e4 jumalan valtaistuinta ja joiden astrologisina edustajina ovat seitsem\u00e4n pyh\u00e4\u00e4 planeettaa. Ja kolme nimist\u00e4 kuvaavat niit\u00e4 Logoksen kolmea tajuntapuolta, jotka suurin piirtein ilmaisevat h\u00e4nen olemuksensa ja joita sent\u00e4hden kutsutaan h\u00e4nen kolmiyhteytens\u00e4 kolmeksi personaksi eli naamioksi. N\u00e4m\u00e4 kolme nime\u00e4 ovat meille Kalevalassa s\u00e4ilyneet muutamien toisten ohella, mutta n\u00e4m\u00e4 kolme selvin\u00e4 ja varmoina.”(Pekka Ervast: Kalevalan Avain. Viides painos. s.96-97)<\/p>\n
Elias L\u00f6nnrot aikanaan pohti t\u00e4t\u00e4 samaa kysymyst\u00e4 alhaalta p\u00e4in tarkastellen ”sukututkimuksen” n\u00e4k\u00f6kulmasta Vanhan Kalevalan esipuheessa. H\u00e4n arveli, ett\u00e4 Ilmarinen ehk\u00e4 olisi V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen veli, ”emoni lapsi”, kuten Kalevalassa kerrotaan. Lemmink\u00e4ist\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen taas nimitt\u00e4\u00e4 Kalevalan runoissa ”ylimm\u00e4ksi yst\u00e4v\u00e4kseen”, mutta L\u00f6nnrot v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4r\u00f6i ja kysyy: olisiko Lemmink\u00e4inen kuitenkaan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen veli samassa polvessa? Lemmink\u00e4inen voi kuulua Pohjolan kansaankin, sill\u00e4 Lemmink\u00e4inen kosii milloin Pohjolassa, milloin P\u00e4iv\u00f6l\u00e4ss\u00e4, rakastelee Saaren tytt\u00f6j\u00e4 ja k\u00e4y sotia siell\u00e4 sun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jne. Mutta Pekka Ervastilta saamme valaisua t\u00e4h\u00e4n kysymykseen ajatellen Lemmink\u00e4ist\u00e4. Kalevalassahan kerrotaan mm. Kaukomielest\u00e4, Ahti Saarelaisesta ja P\u00e4t\u00f6isest\u00e4 pojasta ja P.E. on n\u00e4hnyt n\u00e4m\u00e4 Lemmink\u00e4isen j\u00e4lleensyntymin\u00e4, joten Lemmink\u00e4isen monenkirjavat seikkailut siell\u00e4 sun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t osaksi my\u00f6s j\u00e4lleensyntymiksi h\u00e4nen varhemmissa kehitysvaiheissaan.<\/p>\n
Sitten L\u00f6nnrot mainitsee joitakin muitakin nimi\u00e4 mahdollisina Kalevan poikina Vanhan Kalevalan esipuheessaan, mutta ei pid\u00e4 niit\u00e4 varmoina, eik\u00e4 Pekka Ervastkaan pid\u00e4 niit\u00e4 sill\u00e4 tavoin varmoina, ett\u00e4 ottaisi ne esille Kalevalan Avaimessaan, vaikka tunsikin L\u00f6nnrotin pohdinnat n\u00e4ilt\u00e4 osin, sill\u00e4 viittaahan P.E. Vanhaan Kalevalaan kirjallisena l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ansiot\u00f6iden suhteen kertoo Kalevala, ett\u00e4 ainoastaan Ilmarinen onnistuu suorittamaan vaadittavat teht\u00e4v\u00e4t. Lemmink\u00e4inen ep\u00e4onnistuu. Yksil\u00f6llispsykologista avainta k\u00e4ytt\u00e4enh\u00e4n t\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4\u00e4kin, sill\u00e4 tunneolemuksessaan ihminen rakastaa ja k\u00e4rsii, tuntee tuskaa, riemua, onnea ja iloa jne. Ainoastaan Ilmarinen voi onnistua ansiot\u00f6iss\u00e4 ja Sammon taonnassa, sill\u00e4 Ilmarisvoimat kuvaavat j\u00e4rjenty\u00f6t\u00e4 ihmisen psykologiassa. Tahto on sitten ihmisen ylin prinsiippi. Tahto on kaiken takana ohjaamassa ja johtamassa vihitt\u00e4v\u00e4n kulkua kohti lopullista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja tahto n\u00e4ytt\u00e4ytyy V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen hahmossa.<\/p>\n
Pohjan akka antoi Lemmink\u00e4iselle viimeisen\u00e4 ansioty\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi ampua joutsenen tuolta Tuonelan mustasta joesta, jolloin Lemmink\u00e4inen ep\u00e4onnistui t\u00e4ss\u00e4 ansioty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Ilmarinen puolestaan onnistuu pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuren suomuhau`in, liikkuvan kalan lihavan Tuonelan joesta. T\u00e4h\u00e4n ansioty\u00f6h\u00f6n liittyy salatieteellinen merkitys, joka koskettaa salatun sis\u00e4tajunnan haltuunottoa vihitt\u00e4v\u00e4n vihkimyskokemuksena ja sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4-ja unitajuntoihin liittyv\u00e4 puhdistusty\u00f6, joka Lemmink\u00e4isen osalta merkitsi Hiiden hirven hiiht\u00e4mist\u00e4 ja Hiiden ruunan suistamista ja Ilmarisen osalta Kyisen pellon kynt\u00e4mist\u00e4 ja Tuonelan karhun suistamista. Koska Lemmink\u00e4inen ep\u00e4onnistuu ratkaisevassa ansioty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, toteaa Pekka Ervast, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 Lemmink\u00e4inen ei suorittanut h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 kahta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 ansioty\u00f6t\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ilmarinen taas selviytyy omista teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja onnistuu pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuren suomuhau`in.<\/p>\n
Mik\u00e4li n\u00e4it\u00e4 ansiot\u00f6it\u00e4 tarkastellaan realistisina tapahtumina on vedett\u00e4v\u00e4 se johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 Kalevala pit\u00e4\u00e4 kalastuselinkeinon harjoittamista henkev\u00e4mp\u00e4n\u00e4 elinkeinona kuin mets\u00e4styst\u00e4 ja linnustamista ja n\u00e4inh\u00e4n asia ehk\u00e4 onkin, sill\u00e4 ovathan jotkut kalat l\u00e4hell\u00e4 kasvikuntaa ja kristittyjen raamatussakin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Jumala ihmisille kasvikset ravinnoksi, vaikka kristikunta ei t\u00e4t\u00e4 Jumalan m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 olekaan noudattanut, puhumattakaan ihmisten tappamisesta, jonka Mooseskin k\u00e4skyiss\u00e4\u00e4n kielt\u00e4\u00e4. Kun taas ajattelemme Lemmink\u00e4isen ansioty\u00f6t\u00e4: joutsenen ampumista, on todettava, ett\u00e4 erikoisesti laulujoutsen on sangen jalo luontokappale ja tuntuu melkeinp\u00e4 pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istykselt\u00e4, jos l\u00e4hdemme mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n laulujoutsenta. Sen sijaan julkisuudessa on k\u00e4yty vakavaakin keskustelua siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 kyhmyjoutsenkantaa harventaa, ne kun ovat pahantapaisia ja saattavat hy\u00f6kk\u00e4ill\u00e4 toisten lintujen ja lastenkin kimppuun. <\/p>\n
Mit\u00e4 sitten tarkoittaa: ampua Tuonelan joutsen? Pekka Ervast vastaa:”ampua Tuonelan joutsen, merkitsee upottaa tajuntansa syd\u00e4meen ja el\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 se voimakeskus, joka syd\u00e4mess\u00e4 piilee ja se voimakanava, joka syd\u00e4mest\u00e4 kulkee aivoihin. Kun t\u00e4m\u00e4 on tehty, on ihmisen syd\u00e4n uusi ja koko ihminen kuin uudestisyntynyt: h\u00e4n on hyv\u00e4, h\u00e4n on s\u00e4\u00e4liv\u00e4, h\u00e4n on my\u00f6t\u00e4tuntoinen.”(P.E: Kalevalan Avain. Viides painos.s.274)<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 ansioty\u00f6t\u00e4 Lemmink\u00e4inen ei siis kyennyt suorittamaan. Lemmink\u00e4inen ep\u00e4onnistui jousella ampumisessa, taikka h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4ssyt edes laukaisemaan, sill\u00e4 ”m\u00e4rk\u00e4hattu karjanpaimen” tappaa Lemmink\u00e4isen vesikyyll\u00e4 ennen kuin Lemmink\u00e4inen enn\u00e4tt\u00e4\u00e4 Tuonelan joutsenta t\u00e4ht\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Zen-buddhalaisuudessa puhutaan jousella-ampumisen taidosta. Zen-munkit harjoittelevat mietiskely\u00e4 ja jousella ampumista jokseenkin samalla periaatteella, kuten kirjassa Vanajavuoren taru kuvataan, kuinka Vanajavuoren tiet\u00e4j\u00e4 yst\u00e4vineen poraa aukkoja harmaaseen graniittiin samalla ajatellen kiinte\u00e4sti, ett\u00e4 niin kuin ty\u00f6kalujen vaikutuksesta harmaa graniitti v\u00e4hitellen muuttaa muotoaan, samoin ihmisen oma sielullinen rakenne muuttuu hyvin ohjatun ja tahdolla ladatun ajatuksen avulla.(kts. V.L: Vanajavuoren taru. s.161-162)<\/p>\n
Jousella ampumisen symboliikkaa ajatellen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisen mielen tulisi olla kuin j\u00e4nnitetty jousi, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 maaliin, ihanteeseen, siihen, ett\u00e4 ihminen osaisi ajatuksineen, tunteineen ja tekoineen toteuttaa Is\u00e4n ajatuksissa olevan kuvan inhimillisest\u00e4 t\u00e4ydellisyydest, kosmisesta Kristuksesta, Logoksesta, Jumalasta.<\/p>\n
Ihmisen tulisi olla totuudenetsij\u00e4n\u00e4 kuin jousella-ampuja, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n siihen , ett\u00e4 osaisi toimia vuorisaarnassa esitettyjen el\u00e4m\u00e4nihanteiden mukaisesti. Meill\u00e4 on viisi nuolta huotrassamme: \u00e4l\u00e4 suutu, \u00e4l\u00e4 ajatuksissasikaan ole ep\u00e4puhdas, \u00e4l\u00e4 vanno, \u00e4l\u00e4 ole pahaa vastaan ja \u00e4l\u00e4 sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisi\u00e4. Ja n\u00e4ill\u00e4 ”nuolilla” koetamme ampua ihannetta Tuonelan joesta siten, ett\u00e4 ihanne toteutuisi meiss\u00e4 itsess\u00e4mme, ett\u00e4 alempi ja ylempi minuus yhtyisiv\u00e4t, ett\u00e4 Tuonelan joutsen, henkinen tajunta valautuisi reaaliseen p\u00e4iv\u00e4tajuntaamme. <\/p>\n
P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ”jousella ampumisessa” on se, ett\u00e4 ihminen luopuu kaikesta v\u00e4kivallasta ja hienoimpienkin pakkokeinojen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Ihminen luopuu jousesta, miekasta, kiv\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja tulee rauhan rakentajaksi. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4nh\u00e4n varmaankin pyrit\u00e4\u00e4n Zen-buddhalaisessa ”jousella-ampumisessakin”. Jousi ei ole tarkoitus sin\u00e4\u00e4n. Se on vain v\u00e4line harjoittelussa. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja l\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 mietiskelij\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvitse jousta. Harjoittelun tuloksena h\u00e4n saavuttaa Nirvaanan ja Taivasten valtakunnan. H\u00e4nen mielens\u00e4 on kaiken aikaa keskittyneen\u00e4 Jumalaan. Toisella tavalla sanottuna: ihminen istuu pahan vastustamattomuuden kulmakivell\u00e4 eli kivikuutiolla, joka on henkisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 sile\u00e4ksi hiottu. Ihminen luo rauhaa maailmaan. H\u00e4n on muuttunut el\u00e4v\u00e4ksi kiveksi Jumalan temppeliss\u00e4, joka rakentuu yhdyssiteeksi ainemaailman ja hengen maailman v\u00e4lille.
\n Ky\u00f6sti Niiranen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kalevan poikien kosintaretki -Kalevalassa puhutaan toisaalta Pohjolan kansasta ja toisaalta Kalevan kansasta. Kalevala tarkoittaa Jumalien ja Logoksen maailmaa ja pime\u00e4 Pohjola taas t\u00e4t\u00e4 fyysist\u00e4 ainemaailmaa. Sitten Kalevala kertoo, kuinka V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Lemmink\u00e4inen ja Ilmarinen Logoksen eri olemuspuolien edustajina, Jumalien maailman l\u00e4hettein\u00e4 … Lue loppuun