{"id":7,"date":"2005-04-21T18:44:42","date_gmt":"2005-04-21T15:44:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/?p=7"},"modified":"2005-05-26T22:05:59","modified_gmt":"2005-05-26T19:05:59","slug":"miksi-alkukristittyja-vainottiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/?p=7","title":{"rendered":"Miksi alkukristittyj\u00e4 vainottiin?"},"content":{"rendered":"

Pekka Okko<\/em><\/p>\n

Miksi alkukristittyj\u00e4 vainottiin?<\/p>\n

Lukiessamme kirkkohistorioista alkuseurakunnan henkev\u00e4st\u00e4 ajasta huo\u00admaamme niiss\u00e4 kerrottavan, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset kristityt joutuivat julmien vainojen kohteiksi. Asia luonnollisesti h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, varsinkin kun n\u00e4emme kirkkokristittyjen voivan nyky\u00e4\u00e4n esteett\u00e4 tunnustaa uskoaan, eik\u00e4 siin\u00e4 mik\u00e4\u00e4n viittaa semmoiseen, mik\u00e4 selitt\u00e4isi vainojen syyt\u00e4. Mik\u00e4 ensimm\u00e4isten kristittyjen noudattamassa el\u00e4m\u00e4nopissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koettiin niin vaaralliseksi, ett\u00e4 se j\u00e4rkytti Rooman valtakunnan perustuksia?<\/p>\n

Rooman historiaa kuvaavissa teoksissa kerrotaan keisarikultin muodostu\u00admisesta. Se velvoitti osoittamaan keisarille jumalallista kunnioitusta. Tavallisissa historiankirjoituksissa viitataan siihen, ett\u00e4 kristityt tunnustivat keisarin maallisen vallan, mutta kielt\u00e4ytyiv\u00e4t palvelemasta h\u00e4nt\u00e4 jumalana eiv\u00e4tk\u00e4 osallistuneet keisarikulttiin. Kristinuskon levitess\u00e4 Rooman valta\u00adkunnassa kristityt joutuivat luonnollisesti pohtimaan Jeesuksen opettaman, ihmisen sis\u00e4st\u00e4 kasvavan rauhan ja rakkauden Jumalan valtakunnan olemus\u00adta sek\u00e4 sit\u00e4, miten heid\u00e4n itsens\u00e4 tuli toteuttaa sit\u00e4 maailmassa, jota maalli\u00adset hallitsijat sotajoukkoineen ja v\u00e4kivaltakoneistoineen pitiv\u00e4t otteessaan. Miten alkuajan kristityt ratkaisivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oman kantansa sotaan ja v\u00e4kivaltaan?
\n
\nParina, kolmena vuosisatana ajanlaskumme alussa he ratkaisivat kysy\u00admyksen siten, ett\u00e4 he kuuntelivat enemm\u00e4n Jumalaa kuin ihmist\u00e4. Jeesus oli opettanut, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on, ja n\u00e4ytt\u00e4nyt, kuinka sit\u00e4 on elett\u00e4v\u00e4. H\u00e4n itse oli oppilailleen el\u00e4v\u00e4 esimerkki taivaallisen Is\u00e4n rakkaudesta, joka antaa aurinkonsa paistaa niin pahoille kuin hyville. Kaikissa ihmisiss\u00e4 he n\u00e4kiv\u00e4t veljen, toisen ihmisen, jossa Jumalan henki vaikutti ja teki ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Kristi\u00adtyt eiv\u00e4t ryhtyneet vaadittaessakaan v\u00e4kivallan t\u00f6ihin, eiv\u00e4t ket\u00e4\u00e4n kohtaan. Kristittyjen lempeydess\u00e4 horjumattomuus oli se syy, miksi suvaitsevaisessa Roomassa heit\u00e4 katsottiin vavistuksella ja vihansekaisella pelolla.<\/p>\n

Pekka Ervastilta saammekin lukea, ett\u00e4 alkuajan kristittyj\u00e4 vainottiin sen t\u00e4hden, ett\u00e4 he kielt\u00e4ytyiv\u00e4t sotapalveluksesta. He noudattivat Mestarinsa Jeesus Nasaretilaisen rakkaudenoppia, joka kielt\u00e4\u00e4 sotimisen ja v\u00e4kivallan k\u00e4yt\u00f6n, eiv\u00e4tk\u00e4 he ottaneet miekkaa k\u00e4teens\u00e4. He eiv\u00e4t taistelleet Rooman legioonissa eiv\u00e4tk\u00e4 tehneet lippuvalaa, nk. sacramentum. Sit\u00e4 roomalainen valtiovalta piti kuin valtiorikoksena (Laki vaiko evankeliumi, s. 14 ja 89). Alkukristityt olivat siis aseistakielt\u00e4ytyji\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 heit\u00e4 vainottiin.
\n
\nOlemme kenties historiankirjoista lukeneet, ett\u00e4 keisariajan Roomassa ei en\u00e4\u00e4 ollut yleist\u00e4 asevelvollisuutta. Siksi meit\u00e4 ehk\u00e4 kiinnostaa, miten on selitett\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 muutoin niin avarahenkisess\u00e4 Roomassa vainottiin kristittyj\u00e4. Asiaa kysyttiin aikoinaan J. R. Hannulalta. N\u00e4in h\u00e4n vastasi: \u201dEi ollut asevelvollisuutta, mutta roomalaiseen kulttuuriin kuului, ett\u00e4 miehet sin\u00e4\u00e4n oli uhrattu keisarille. Pantiin jopa taistelun\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 toimeen h\u00e4nen, keisarin kunniaksi; niiss\u00e4 miehet tappoivat toisiaan keisaria huvit\u00adtaakseen. Roomassa vallitseva henki vaati, ett\u00e4 kaikkien miesten oli teht\u00e4v\u00e4 lupaus palvella keisaria, oli annettava ns. lippuvala. Kun kristityt kielt\u00e4y\u00adtyiv\u00e4t tekem\u00e4st\u00e4 lippuvalaa, se her\u00e4tti vastustusta keisarissa ja etenkin h\u00e4nen orjamaisissa palvelijoissaan. He pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 jos kristittyjen aate p\u00e4\u00e4see levi\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin kuinka k\u00e4y Rooman maailmanvallan, heid\u00e4n valtansa. Toistui sama mik\u00e4 Jeesuksen aikana Palestiinassa. Eiv\u00e4t papit voineet syytt\u00e4\u00e4 Jeesusta pahan tekemisest\u00e4, vaan \u2500 niinkuin kerrotaan \u2500 he puhuivat kesken\u00e4\u00e4n: jos tuo mies j\u00e4\u00e4 vaikuttamaan, j\u00e4\u00e4v\u00e4t synagoogamme tyhjiksi, ja kuinka meid\u00e4n silloin k\u00e4y. Sama pelko jatkui Roomassa. On olemassa k\u00e4sky: \u00e4l\u00e4 vanno. Se on selv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kun kristityt noudatti\u00advat sit\u00e4, se her\u00e4tti pelkoa Rooman vallanpit\u00e4jiss\u00e4. He rupesivat vainoamaan ja polttamaan kristittyj\u00e4. Samaa vainoa jatkoi my\u00f6hemmin kristillinen kirkko\u201c (Kysymyksi\u00e4 ja Vastauksia XIV, vastaus 114).
\n
\nJ. R. Hannulan vastausta miettiess\u00e4mme huomaamme alkuper\u00e4isen kristinuskon olleen aivan muuta kuin nykyisten kirkkojen opettama. Se oli uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka valaisi Mestarin oppia noudattavien ymm\u00e4rryst\u00e4 ja syntyi v\u00e4hitellen heid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4\u00e4n. Se teki heist\u00e4 rauhanrakentajia.<\/p>\n

Rooma taasen edusti maailmanvaltaa. Sen levi\u00e4minen edellytti valloitus\u00adretki\u00e4, muiden kansojen alistamista maailmanvallan alaisuuteen. Rooman rauha, pax romana, oli asevoimin yll\u00e4pidetty olotila, joka perustui Rooman imperiumin ylivaltaan, eik\u00e4 siihen, ett\u00e4 itse rauhanaate olisi l\u00e4pitunkenut silloisen sivistyksen. Palestiinakin oli Rooman sorron alla, josta se unelmoi vapaaksi p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Juutalaisten pyhimpi\u00e4 tunteita loukkasi vieraitten sota\u00adjoukkojen asettuminen Pyh\u00e4\u00e4n maahan. Juutalaisuudessa eli voimakkaana Messias odotus. Tavallinen kansa saattoi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Messiaan ulkonaisella tavalla maalliseksi kuninkaaksi, joka vapauttaa heid\u00e4t Rooman ikeest\u00e4 ja toteuttaa onnen kulta ajan.
\n
\nJeesuksen opetus t\u00e4ht\u00e4si ihmisiss\u00e4 tapahtuvaan sis\u00e4iseen muutokseen. H\u00e4n itse sanoi: \u201dMinun kuninkuuteni ei ole t\u00e4st\u00e4 maailmasta\u201c (Joh. 18: 36). Taivasten valtakunta on hyv\u00e4n siemen ihmisess\u00e4. Se on kuin k\u00e4tkettyn\u00e4 sielumaailmamme peltoon, mutta sielt\u00e4 se on tuleva esille, kun ihminen sit\u00e4 etsii ja ottaa sen vastaan syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n. Jolleiv\u00e4t yksil\u00f6t itse pyri rakkauteen ja veljeyteen, niin ei heid\u00e4n yhteisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n toteudu mit\u00e4\u00e4n veljeytt\u00e4. Jumalan valtakunta pysyy ulkopuolellamme, jollemme itse sit\u00e4 vastaanota. Se ei voi laskeutua ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n muulla tavoin kuin yksil\u00f6iden kautta, heid\u00e4n ajatustensa, tunteittensa ja tekojensa kautta. Ihmisten tulee itse astua Jumalan valtakuntaan ja toteuttaa sit\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Kirjoituksessaan Kirkkohistoriaa V\u00e4in\u00f6 Lehtonen on kuvannut alkukristil\u00adlist\u00e4 aikaa. Siit\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristittyjen vainoamista esiintyi alusta l\u00e4htien, aluksi Palestiinassa juutalaisten taholta. Joutuihan Jeesus itse kokemaan marttyyrikuoleman, kuten my\u00f6s apostolit milteip\u00e4 poikkeuksetta. Valtio\u00advallan taholta alkuseurakuntiin ei kiinnitetty erityisemp\u00e4\u00e4 huomiota johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 kristittyjen lahkokunnat kulkivat juutalaisuuden nimess\u00e4. Pales\u00adtiinahan oli Rooman vallan alainen dominio, jolla oli muutamia erikois\u00adoikeuksia. Juutalaisten ei esim. tarvinnut suorittaa sotapalvelusta. \u201dEnsim\u00adm\u00e4isen kerran joutuivat kristityt paljastamaan todellisen el\u00e4m\u00e4nkatsomuk\u00adsensa joukkoliikkeen\u00e4, kun syntyi juutalaiskapina vv. 66-73. Kielt\u00e4yty\u00adess\u00e4\u00e4n ottamasta osaa kapinaan, joutuivat he juutalaisten vainon ja painos\u00adtuksen alaiseksi\u201c (Vaeltajan viesti, s. 54-55).
\n
\nKristittyjen ensimm\u00e4inen seurakunta Jerusalemissa syntyi helluntai tapah\u00adtuman j\u00e4lkeen. Silloin Jeesuksen l\u00e4himpiin opetuslapsiin vuodatettiin Pyh\u00e4 Henki. He t\u00e4yttyiv\u00e4t yleisinhimillisell\u00e4 veljesrakkaudella, jota Jeesus oli heille opettanut. Se her\u00e4si el\u00e4v\u00e4ksi heid\u00e4n tajunnoissaan. Uusi rakkauden\u00adoppi mullisti juutalaisten vanhan jumalak\u00e4sityksen, joka tulee esiin Vanhas\u00adsa testamentissa. Siin\u00e4h\u00e4n Jehova alinomaa kehottaa sotaan vieraita kansa\u00adkuntia vastaan.<\/p>\n

Uuden liiton el\u00e4m\u00e4nk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 Jeesus kuvasi sanoillaan: \u201dRakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teit\u00e4 vainoavat\u201c (Matt. 5: 44). Roomalainen yht\u00e4 lailla kuin juutalainen on ihminen, jota tuli rakastaa. Ei h\u00e4nt\u00e4 sovi vihata, ei h\u00e4nelle kostaa. Ulkonaisia olosuhteita ei muuteta v\u00e4kivaltaisin keinoin, vaan el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja esimerkill\u00e4, rakkauden ja lempeyden hiljaisella voimalla.<\/p>\n

Juudean kansa, silloinen papisto etunen\u00e4ss\u00e4, ei ottanut vastaan henkist\u00e4 apua. Juutalaiskapina puhkesi vuonna 66 jKr. Roomalaiset legioonat kukistivat syntyneet levottomuudet ja h\u00e4vittiv\u00e4t Jerusalemin vuonna 70. Kaupungin temppelist\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t vain rauniot j\u00e4ljelle.
\n
\nV\u00e4in\u00f6 Lehtosen kirjoituksesta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Roomaan siirrytt\u00e4ess\u00e4 kristit\u00adtyjen vainot leimahtivat my\u00f6s valtiovallan taholta. \u201dKristittyjen sodan\u00advastainen asenne oli jo aikaisemmin her\u00e4tt\u00e4nyt valtion huomiota. Oli esiintynyt monenlaisia vainoja ja teloituksia. Mutta kysymys sai uutta pontta, kun espanjalainen Trajanus antoi k\u00e4skykirjeen, jossa vainot laillistu\u00adtettiin. K\u00e4skykirjeess\u00e4 sanotaan: ’jos heit\u00e4 laillista tiet\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 he tahdo kielt\u00e4\u00e4 kristillisyytt\u00e4\u00e4n, on heit\u00e4 rangaistava kuin valtiorikoksen tekij\u00f6it\u00e4’. K\u00e4skykirje annettiin v. 112. Se oli ratkaiseva l\u00e4ht\u00f6laukaus valtiomahdin taholta alkukristillisen hengen tuhoamiseen\u201c (emt., s. 56).<\/p>\n

Palestiinasta kristinusko oli levinnyt Roomaan, keskeisesti Paavalin ansiosta. Lopulta Rooma antautui kristinuskolle keisari Konstantinuksen aikana. H\u00e4n antoi kristinuskolle valtiokirkon aseman. Siit\u00e4 alkoi alam\u00e4ki. Voitonhuumassaan kristityt itse kadottivat rakkaudenopin ja alkoivat puoles\u00adtaan vainota toisinajattelevia. Uuden liiton alkaja Jeesus Kristus hylk\u00e4si vanhan liiton n\u00e4k\u00f6kannan, sen ett\u00e4 Jumalan valtakunnan asiaa voitaisiin edist\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaisin keinoin. Valtiokirkko pyhitti sodan, sotilasvalastakin tuli kristittyjen kunnia asia. Se oli lankeemus.
\n
\nVanhan liiton henki, vanhatestamentillinen jumalakuva \u2500 josta apostolit sanoivat, ettei se tehnyt ket\u00e4\u00e4n t\u00e4ydelliseksi \u2500 oli hiipinyt takaisin virallis\u00adtuneeseen kristinuskoon, kuten sen oma historia valtiokirkoksi organisoitu\u00admisen j\u00e4lkeen osoittaa. L\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 piirteen\u00e4 siin\u00e4 on ollut usko v\u00e4kival\u00adtaan. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4nsimainen sivistys on k\u00e4ynyt mit\u00e4 hirveimpi\u00e4 sotia, viel\u00e4p\u00e4 Kristuksen nimi huulillaan. Nykyiset sodat ovat j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 joukko\u00admurhaa, tuhoa, h\u00e4vityst\u00e4, tappamista.<\/p>\n

Nyt kysymme, miten valtiovalta nyky\u00e4\u00e4n suhtautuu Kristuksen opin seuraamiseen. Ajatelkaamme tilannetta nimenomaan Suomessa, sill\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n kansaan tiet\u00e4jien katseet kohdistuvat. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on pantu alulle uusi uskonpuhdistus. Suomi on kutsuttu omalla esimerkill\u00e4\u00e4n vaikuttamaan Euroopan kohtaloon.<\/p>\n

Murheeksemme huomaamme, ett\u00e4 Suomessa on asevelvollisuuspakko. Voimassa oleva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme kohtelee rikollisina niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t tottele v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n velvoittavia vaatimuksia, vaan kielt\u00e4ytyv\u00e4t niit\u00e4 noudattamasta. Aseeton palvelu tai siviilipalvelus eiv\u00e4t poista t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa, sill\u00e4 niidenkin takana on sama asevelvollisuus. Ne ovat muunnelmia v\u00e4ki\u00advaltaan harjoittaumispakosta, asevelvollisuuden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 edelleen voimaan.<\/p>\n

Asevelvollisuus ohjaa ajattelua suorastaan v\u00e4\u00e4rille urille: sodan ihannoin\u00adtiin ja v\u00e4kivallan hyv\u00e4ksymiseen. Suuri on sen moraalinen turmiollisuus. V\u00e4kivaltarikokset ovatkin h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneet ja raaistuneet.
\n
\nNimitys \u201dtotaalikielt\u00e4ytyj\u00e4\u201c on harhaanjohtava. H\u00e4n tekee toki ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, kuten muutkin kansalaiset, rakastaen kansaamme. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ei vain lep\u00e4\u00e4 sille ajattelulle, ett\u00e4 pahaa vastaan on taisteltava. Ensimm\u00e4isten kristittyjen tavoin h\u00e4nkin kunnioittaa el\u00e4m\u00e4n lakeja, seuraa Jeesuksen neuvoja ja k\u00e4skyj\u00e4. H\u00e4n ei ihannoi v\u00e4kivaltaa, eik\u00e4 puolustele sotaa. H\u00e4n on pasifisti, rauhanrakentaja, jollaisia kaikissa kansoissa, my\u00f6s Suomessa, tulisi yh\u00e4 enenev\u00e4sti olla. Ja heille, n\u00e4ille rauhanrakentajille, valtiomme langettaa vankeusrangaistuksen!<\/p>\n

Miss\u00e4 on loogisuutemme? Yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 rikoksena murhaamista, tap\u00adpamista, v\u00e4kivaltaa. Mutta ihminen, joka kielt\u00e4ytyy sit\u00e4 harjoittelemasta, teljet\u00e4\u00e4n rikollisena vankilaan. Ei tietenk\u00e4\u00e4n tuomioistuinten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 puhuta aseistakielt\u00e4ytymisest\u00e4 sin\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 mist\u00e4\u00e4n vakaumuksesta liioin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sanamuoto puetaan lakipyk\u00e4liin, joiden rikkomisesta seuraa vankeusrangaistus.<\/p>\n

Kysymys on kuitenkin uskonnon ja omantunnon vapauden rajoittamisesta. Se uskonto, jonka opastuksen asevelvollisuuspakko ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 luotaan, jopa kriminalisoi, on alkuper\u00e4inen kristinusko, Mestarin opettama Vuorisaarnan el\u00e4m\u00e4nymm\u00e4rrys. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 olisi mit\u00e4 pikimmin korjattava. Jollei kansamme viel\u00e4 osaa riisuutua aseistaan ja lakkauttaa sotalaitostaan, voisi se ainakin vapauttaa vankeudestaan rauhan ruhtinaan, Jeesus Kristuksen, ja h\u00e4nen sanomansa. Pakollinen asevelvollisuus on aiheellista purkaa koko\u00adnaan. Niiden, jotka haluavat noudattaa ihmisyyden ihannetta, rauhan ja v\u00e4kivallattomuuden periaatetta, tulee saada toimia vapaasti. Juuri heiss\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyy se, mihin sivistyksen yleisen tilan toivotaan menev\u00e4n.
\n
\nRauhan tuloa ei edistet\u00e4 armeijoin, ei aseilla eik\u00e4 v\u00e4kivallalla. Rauhaan synnyt\u00e4\u00e4n sis\u00e4isesti toteuttamalla sit\u00e4 sen omin keinoin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pekka Okko Miksi alkukristittyj\u00e4 vainottiin?<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-7","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginkristosofit.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}