Evankeliumeja tutkiessamme l\u00f6yd\u00e4mme sielt\u00e4 kohdan, jossa Jeesus puhuu taivasten valta\u00adkunnan l\u00e4hestymisest\u00e4. H\u00e4n puhuu rakkauden valtakunnasta ja pyyt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 astumaan siihen. Mill\u00e4 tavalla rakkauden valtakuntaan eli henkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n astuminen tapahtuu, sit\u00e4 Jeesus selvent\u00e4\u00e4 vertauksella. ”Sill\u00e4 niinkuin ihminen matkusti kauaksi pois ja kutsui palvelijansa ja antoi heille tavaransa: Ja niin yhdel\u00adle antoi viisi leivik\u00e4\u00e4, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden: jokaiselle varansa j\u00e4lkeen: ja meni matkaansa; niin meni se, joka viisi leivisk\u00e4\u00e4 oli ottanut, teki niill\u00e4 kauppaa ja voitti toiset viisi leivisk\u00e4\u00e4. Niin my\u00f6s se, joka kaksi oli ottanut, voitti my\u00f6s toiset kaksi. Mutta joka yhden oli ottanut, h\u00e4n meni pois ja kaivoi maahan ja k\u00e4tki herransa rahan.” Herran palattua pitk\u00e4n ajan per\u00e4st\u00e4 palvelijat esittiv\u00e4t, miten olivat leivisk\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neet. Kahdelle ensimm\u00e4iselle herra sanoi: sin\u00e4 hyv\u00e4 ja uskollinen palvelija: v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sin\u00e4 olit uskolli\u00adnen, min\u00e4 panen sinut paljon p\u00e4\u00e4lle: mene sinun herrasi iloon. Sen sijaan kolmennelta otettiin h\u00e4nen ainoa leivisk\u00e4ns\u00e4 pois ja annettiin sille, jolla oli kymmenen. Lis\u00e4ksi kolmas palvelija heitettiin ulkonaiseen pimeyteen. (Pekka Ervast, Jeesuksen salakoulu, s. 66\u201368.)
\nKun ihminen astuu taivasten valtakuntaan, h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 n\u00f6yrty\u00e4 Is\u00e4n Jumalan edess\u00e4 ja kysy\u00e4: Mill\u00e4 tavalla min\u00e4 voin tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Sinun valtakuntasi puolesta? Pekka Ervast valaisee vertauskuvaan sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 opetusta: ”H\u00e4nen t\u00e4ytyy riisuutua paljaaksi ja sanoa: ’katso, kuinka olen mit\u00e4t\u00f6n ja pieni \u2013 mit\u00e4 min\u00e4 voin tehd\u00e4, mihin min\u00e4 kelpaan?’ Ja silloin Is\u00e4n \u00e4\u00e4ni sanoo h\u00e4nelle: ’se ja se leivisk\u00e4 on sinun, sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 valtakunnan palveluk\u00adseen. \u00c4l\u00e4 katso toisen ty\u00f6t\u00e4, \u00e4l\u00e4 ajattele, ett\u00e4 tahtoisit tehd\u00e4 ihmeit\u00e4. \u00c4l\u00e4 anna oman mieli\u00adkuvituksesi lent\u00e4\u00e4 yl\u00e4ilmoihin itsekkyyden, turhuuden ja itserakkauden siivill\u00e4. Se on harhaa kaikki, ja t\u00e4ss\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n ainoastaan todellisuutta ja totuutta. Juuri sit\u00e4, mihin ky\u00adkenet, juuri sit\u00e4 sin\u00e4 tee, mutta tee sit\u00e4 valtakunnan nimess\u00e4 ja sen edist\u00e4miseksi. Ja sinun pit\u00e4\u00e4 olla niin innokas t\u00e4ss\u00e4 tekemisess\u00e4, ettet tunne itse\u00e4si orjaksi tai palvelijaksi vaan ett\u00e4 todella tunnet itsesi pojaksi, todella tunnet itsesi Minun, Is\u00e4si ja Jumalasi pojaksi.'” (Mts. 69\u201370.)
\nEvankeliumissa ainoan talenttinsa k\u00e4tkeneen palvelijan kohtalo oli surullinen.
\nMielikuvituksen maailma, astraali- ja mentaaliel\u00e4m\u00e4n suuri meri, vet\u00e4\u00e4 sielun takaisin aineeseen, kuolemaan ja syntym\u00e4\u00e4n uudestaan. N\u00e4in k\u00e4y ihmisen, kun h\u00e4n tahtoo el\u00e4\u00e4 mieli\u00adkuvissaan. Evankeliumin kelvoton palvelija heitettiin ulkonaiseen pi\u00admeyteen, jossa on itku ja hammasten kiristys. Ulkonainen pimeys on jokap\u00e4iv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4nymm\u00e4rrys. Se on kuin itkua ja hammasten kiristyst\u00e4, verrattuna taivasten valtakun\u00adnan el\u00e4m\u00e4nymm\u00e4rrykseen.
\nValitettavasti me ihmiset el\u00e4mme viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ulkonaisessa pimeydess\u00e4 emmek\u00e4 tahdo luopua itsekk\u00e4\u00e4st\u00e4 persoonallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, vaan viihdymme siin\u00e4, sill\u00e4 emme yleens\u00e4 viel\u00e4 aavista, ett\u00e4 suuri onni ja ilo ja autuus kutsuvat meit\u00e4 joka hetki.
\nEvankeliumin yhden leivisk\u00e4n saanut palvelija joutui valintatilanteeseen. H\u00e4nelle tarjoutui tilaisuus astua henkiselle tielle. Samanlainen koe saattaa toistua oman aikamme totuu\u00addenetsij\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Totuuden kaipuu h\u00e4nen sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kehottaa h\u00e4nt\u00e4 esimerkiksi tutkimusty\u00f6h\u00f6n, etsim\u00e4\u00e4n vastausta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn pulmaan, kirjoittamaan esille pulpahtaneesta aiheesta tai jatka\u00admaan esitelm\u00e4n valmistelua, mutta t\u00e4ll\u00f6inp\u00e4 mik\u00e4 tahansa arkinen puuha, ajanviete tai harrastus vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ja henkisiin asioihin syventyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niihin verrattuna ”puisevalta”.
\nVoimme my\u00f6s my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei evankeliumin vertauksessa ainoastaan yhden leivisk\u00e4n saaneen palvelijan mielentila ole meille aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Todettuamme, ettemme ole talenteiltamme ”loistavia t\u00e4hti\u00e4”, vaan kykymme ja taitomme ovat sangen vaatimattomat, voi t\u00e4m\u00e4 rehellisen itsetutkistelun tulos johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Voimme ajatella: En omaa erikoislahjoja, en ole etev\u00e4. N\u00e4in ollen henkisen ty\u00f6n edist\u00e4minen kuuluu toisille, eteville ja lahjakkaille.
\nKaikkien meid\u00e4n tulisi kuitenkin kokea olevamme taivasten valtakunnassa hallitse\u00advan Is\u00e4n perillisi\u00e4. Sit\u00e4h\u00e4n me nykyajan kristosofit todellisuudessa olemmekin. Meill\u00e4 on k\u00e4ytet\u00adt\u00e4v\u00e4n\u00e4mme valtavat henkiset rikkaudet, kirjat. Niist\u00e4 voimme ammentaa mielin m\u00e4\u00e4rin. Olemme saaneet tiet\u00e4\u00e4 uudesta voimavuodatuksesta ja sen muuttumisesta uudeksi luonnon\u00advoimaksi. T\u00e4m\u00e4 voima tukee kaikkia henkisi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4, vaikka ne olisivat meid\u00e4n mieles\u00adt\u00e4mme miten vaatimattomia tahansa.
\nJumalan luoma ajatuskuva ihmist\u00e4ydellisyydest\u00e4 on ilmaistu lyhyesti ja keskitetysti Vuorisaarnassa. Pekka Ervast on kiteytt\u00e4nyt Vuorisaarnan moraalin selkeiksi ja ytimekk\u00e4iksi ohjeiksi. El\u00e4m\u00e4 odottaa, ett\u00e4 avaudumme vastaanot\u00adtamaan n\u00e4iss\u00e4 k\u00e4skyiss\u00e4 ilmaistun ihmisyys\u00adihanteen. Kun niin teemme, silloin ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse suuttua, ei helli\u00e4 ep\u00e4puhtaita ja itsekk\u00e4i\u00adt\u00e4 ajatuksia, ei vannoa eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin puhetaitoamme, ei vastustaa pahaa, ei taistella, ei sotia. Sen sijaan meill\u00e4 on mahdollisuus el\u00e4yty\u00e4 hyvyyteen, puhtauteen, totuuteen, rauhaan ja rakkauteen.<\/p>\n
Annikki Kumpulainen
\nannikki_kumpulainen_at_kolumbus_fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Evankeliumeja tutkiessamme l\u00f6yd\u00e4mme sielt\u00e4 kohdan, jossa Jeesus puhuu taivasten valta\u00adkunnan l\u00e4hestymisest\u00e4. H\u00e4n puhuu rakkauden valtakunnasta ja pyyt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 astumaan siihen. Mill\u00e4 tavalla rakkauden valtakuntaan eli henkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n astuminen tapahtuu, sit\u00e4 Jeesus selvent\u00e4\u00e4 vertauksella. ”Sill\u00e4 niinkuin ihminen matkusti kauaksi pois ja … Lue loppuun