Kristosofia kertoo ihmisen kahdesta tulevaisuuden aistista, joita on nimitetty filosofiseksi intuitioksi ja taiteelliseksi kauneusvaistoksi. N\u00e4it\u00e4 aisteja on kuvattu niin, ett\u00e4 niiden perusvoimat ovat meiss\u00e4 jo jonkun verran hereill\u00e4, ja ennen kaikkea, ett\u00e4 ne nojautuvat moraaliin. Filosofisessa intuitiossa eli totuudenn\u00e4kemisess\u00e4 er\u00e4s olennainen puoli on erottamisen kyky, kyky erottaa valhe totuudesta, pahuus hyvyydest\u00e4. Vaeltajan viesti kirja kertoo: Taiteellinen kauneusvaisto on noista kehitett\u00e4vist\u00e4 kyvyist\u00e4 toinen, ja suurinta ja syvint\u00e4 taidetta on veljeys. Kaiken taiteen syvin tarkoitus ja teht\u00e4v\u00e4 on: her\u00e4tt\u00e4\u00e4 veljeyden henki hereille. Filosofinen totuuden tajuaminen on korkeinta tiedett\u00e4, veljeyden tajuaminen ja kokeminen korkeinta taidetta (s. 296\u2013297).
\n N\u00e4it\u00e4 kahta uutta aistia pohdittaessa tulee mieleen V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soitto Kalevalassa. Ei koskaan, ei sin\u00e4 ilmoisna ik\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 kuuna kullan valkeana ole kuultu noin suloista soitantoa. Erikoisesti korostetaan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soiton sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 iloa ja voimaa. Voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kale\u00advalan kuvaus V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen kanteleensoitosta kuvaa ihmisyyden tiedon ja taiteen harmonisoimaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se kuvaa kutsua sellaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa ihmisen parempi puoli, h\u00e4nen korkeamman min\u00e4ns\u00e4 ominaisuudet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vallitsisivat. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on tiet\u00e4j\u00e4 i\u00e4nikuinen ja korkein runolaulaja. H\u00e4n on viisaus, filosofinen intuitio ja veljesrakkaus, taiteellinen kauneusvaisto. Kun h\u00e4n soittaa kannelta, pys\u00e4htyv\u00e4t kaikki kuuntelemaan, ihmiset, haltiat, koko mets\u00e4n ja veden v\u00e4ki, el\u00e4imet. Poissa on levottomuus ja sekasorto, v\u00e4kivalta. Kaikki sopusoinnussa, rauhassa, kuuntelevat V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soittoa. Kaikkien mielet lempeiksi muuttuvat, syd\u00e4met heltyv\u00e4t. V\u00e4in\u00e4\u00adm\u00f6isen soittoa on kristosofiassa kuvattu my\u00f6s sanonnalla, ett\u00e4 se on jumalallista v\u00e4reily\u00e4. Se vaikuttaa kohottavasti ihmiseen ja luontoon, koko kehitykseen. Ihmisen sis\u00e4isen\u00e4 tilana ymm\u00e4rrettyn\u00e4 se voisi kuvata my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ihmisen olemuspuolet pyrkiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4\u00e4n jumaljohtoisesti.
\n V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on korkein Mestari. Mestari edustaa Jumalaa. Pekka Ervast kuvaa tulevaisuuden ihmisyyden vallitsemaa maailmaa niin, ett\u00e4 silloin tiede ja taide ovat yht\u00e4 ja koko el\u00e4m\u00e4 on jumalanpalvelusta. Sellaista on V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soitto, kajahdus kanteloisen ja ilo ikirunojen. Uusi luonnonvoima siin\u00e4 kohtaa luonnon ja ihmiskunnan, veljesrakkaus ja kristusviisaus ovat silloin ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4n perussointuna ja planeettamme Tellus alkaa kantaa oikeata nime\u00e4\u00e4n, Kanteleen soitto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kristosofia kertoo ihmisen kahdesta tulevaisuuden aistista, joita on nimitetty filosofiseksi intuitioksi ja taiteelliseksi kauneusvaistoksi. N\u00e4it\u00e4 aisteja on kuvattu niin, ett\u00e4 niiden perusvoimat ovat meiss\u00e4 jo jonkun verran hereill\u00e4, ja ennen kaikkea, ett\u00e4 ne nojautuvat moraaliin. Filosofisessa intuitiossa eli totuudenn\u00e4kemisess\u00e4 er\u00e4s … Lue loppuun