Pohjolan valkoinen valtakunta: Väinö Lehtonen

”Suuri seikkailu”-kirjan seitsemännen luvun motoksi Pekka Ervast asetti lauseen: ”Olettehan kuullut puhuttavan Pohjolan valkoisesta valtakunnasta?” Samassa luvussa P. E. asettaa professori Batoryn suuhun sanat: ”Olettehan kuullut puhuttavan Pohjolan valkoisesta valtakunnasta, jossa todellinen kristinusko saa tyyssijan ja joka tulee olemaan Euroopan ja koko kristikunnan apuna ja pelastuksena? Sen valtakunnan peruskivi on laskettava.” Tämä lause sisältää ”Suuri seikkailu”
-kirjan ytimen, ja koska mainittu kirja on Pekka Ervastin joutsenlaulu, niin tuo lause sisältää myös P. E:n koko elämäntyön ytimen, sen, että Pohjolassa julistetaan uusi uskonto, josta muodostuu uusi sivistys ja se sivistys luo uuden valtakunnan, jota nimitetään Pohjolan valkoiseksi valtakunnaksi.
Pekka Ervast kiteytti tässä viimeisessä omakätisesti kirjoittamassaan kirjassa sen perusajatuksen – jota hän vuosikymmenien kuluessa yhä uudelleen oli tuonut esiin – että uusi uskonto on syntymässä ja että se julistetaan Suomessa. Aikakauslehdessään hän tuon tuostakin esittää siihen tähtääviä ennustuksia, ja siihen hän antaa viittauksia myös kirjoissaan. Jo niin varhain kuin v. 1903 hän sai varmuuden elämäntyönsä keskittymisestä Pohjolaan. Hän kertoo siitä vuoden 1922 Ruusu-Risti-aikakauslehden toukokuun numerossa luvussa ”Muistoja menneiltä vuosilta”. Pekka Ervast kertoo siinä tutustumisestaan kreivitär Constance Wachtmeister’iin, Helena Blavatskyn suojelijaan ja auttajaan. Kertomuksesta selviää, että kreivitär tahtoi tavata Mestarin ja Blavatskyn nimenomaisesta toivomuksesta Pekka Ervastin ja että kreivittärellä oli tuotavana kaksi tärkeää sanomaa hänelle: Pekka Ervastin ei pidä sekaantua politiikkaan ja Suomesta tulee valo.
– –
Pohjolan valkoinen valtakunta on vielä unelma, joka odottaa toteutumistaan. Mutta se on kirjoitettuna jumalien aikakirjoihin, joista sen aikoinaan luki Nostradamuskin. Ne aikakirjat eivät ole riippuvaisia päivänpolitiikan tuulenpuuskista, eivät tieteitten saavutuksista eivätkä taiteitten hetkellisistä suuntauksista, jotka ovat kuin poreilua vesilasissa. Ne aikakirjat perustuvat siihen, että tämä maapallo ja sen ihmiskunta on lähtemässä kirkastuksen tielle. Portti sille tielle avattiin, kun Logos-Temppeli avattiin suomalaisella kummulla, kun täällä muinais-egyptiläiset mysteriot uudestisyntyneinä jälleensyntyivät. Sen Temppelin viisaus odottaa toteuttajiaan, alussa ainakin henkisiä valiojoukkoja, mutta myöhemmin yhtenäistä valtiota tai valtioitten yhtymää. Tiennäyttäjinä ne kulkevat muun ihmiskunnan edellä ja valmistautuvat antamaan uuden uskonnon ja uuden sivistyksen kuudennelle juurirodulle, joka aikanaan syntyy ja kasvaa uudella mantereella.
Vaeltajan viesti II, s. 273–274 ja 277.