Ylistys elämälle
Elämä kutsui,
kuuntelin hiljaa
mikä on tämä tunne
mun rinnaissain?
Se onkohan riemu
rakkaudestain?
Ja kuljin polkua eteenpäin.
Taivaan portitkin aukes
mun rinnassain
ja kävelin ilmassa silloin.
Minä ollut en
yksin päällä maan
ja elämä antoi lahjojaan.
Jatkoin iloiten taivallustain.
Mikä ihmeen meri
mielemme on?
Se velloo ja myrskyy
aallokkoon ja
on välillä tyyni sen pinta.
Iäisyyden varjot
lepäs harteillain.
Oi nouskaa
jo pois harteiltain
ja antakaa vapaus mulle!
Valo paistaa ja
paljastaa pimeyden.
Pimeys haihtuu
sylissä rakkauden.
Ja pieni suuri on!
Arianne