Hilkka Lampinen: Todellinen joulu

Evankeliumeissa kerrotaan, että vastasyntyneen Jeesuksen seimen luo saapui tietäjiä itäisiltä mailta tuoden lahjoina kultaa, suitsuketta ja myrhaa. Psykologisesti ymmärrettyinä kolme tietäjää yhdessä edustavat ihmisen korkeampaa minää – manasta, buddhia ja aatmaa eli korkeampaa järkeä, rakkauskykyä ja henkistä tahtoa.
Legendan mukaan Betlehemin tähti johti tietäjät Jeesus-lapsen luo. Hannula toteaa, että Betlehemin tähdeksi voimme kutsua niitä välähdyksiä, joita ihminen saa omantuntonsa kautta. Ne täytyy osata ottaa huomioon, sillä juuri ne voivat johtaa korkeamman minän yhteyteen. Myös kristosofista kirjallisuutta lukiessa ja siihen syventyessä voi tulla kuin taivaallinen valonsäde välähtäisi, kuin jokin tähti välähtäisi. Sekin pitää osata ottaa kunnioittaen huomioon. (Kysymyksiä ja vastauksia XVIII/294.)
Totuudenetsijöitä on vanhastaan nimitetty kodittomiksi vaeltajiksi. Pekka Ervast mukaan ihminen, joka on vihkiytynyt korkeampaan minäänsä, on todella koditon maan päällä, sillä hänen varsinainen kotinsa on jo jumalallisen itsensä taivaallisessa tilassa, ja maallisessa elämässään hän on vain kuin lähettiläs, joka ”täyttää taivaallisen Isänsä tahdon”. Hänellä ei ole eikä hän halua täällä ”pysyväistä kotia”, sillä missä tahansa hän ihmis­kuntaa palvellen voi täyttää Jumalan tahdon, siinä on hänen kotinsa. (Kalevalan avain, s. 287–288.)
Koditon vaeltaja rakentaa itselleen rauhan majan tajuntansa taivaaseen. Siellä hän voi kuulla enkelten laulua ja soittoa. Kun hän on aikansa asunut rauhan majassaan ja kuunnellut ylimaallista laulua ja soittoa, tulee hetki, jolloin Betlehemin tähti loistaa ja sädehtii niin kirkkaasti, että hän tietää, että nyt on lapsi syntynyt Betlehemissä: Kristus on syntynyt. Enkelikuorot laulavat, laskeutuvat alas ja täyttävät ilman hartaudella. Koditon vaeltaja lähtee tervehtimään Kristus-lasta. Hän lähtee etsimään tuota lasta. Silloin hän kohtaa kolme ihmeellistä kuningasta, nuo itämailta tulevat tietäjät. Hän tietää hengessään, että nuo suurenmoiset itämaan tietäjät edustavat kolmea eri olemuspuolta hänen omassa hengessään. (Pekka Ervast, Vihki­myksen polku, s. 88.)
Kun ihminen ottaa todesta Vuorisaarnan seuraamisen, hänen tietämättömyytensä pimeässä yössä alkaa olla jouluyön tuntua. On kuin järjen enkeli tai enkelikuoro hänen sielussaan laulaisi kunniaa Jumalalle korkeuksissa. Totuudenetsijä ilahtuu huomatessaan, että henkistä tietoa on olemassa. – Aivan hänen ulottuvillaan on runsas kristosofinen kirjallisuus.
Totuudenetsijä joutuu kokeelle myös korkeamman minänsä toisen olemuspuolen, tunteen, vuoksi. Eteen kiertyy karmallisia vaikeuksia. Vaikeudet tulevat ihmisen omasta salatusta luonteesta. Ne purkautuvat hänen kohtalossaan. Väsyykö hän? Alkaako syyttää elämää tai toisia ihmisiä vaikeuksistaan. Vai ymmärtääkö hän, että vaikeudet on voitettava, sillä ne ovat joko hänen omaa karmaansa tai ”muuten joutuneet hänen osalleen elämän yhteisessä taloudessa sitä varten, että hän ne voittaisi.” (J. R. Hannula, Vuorisaarnan oppilaan näkökulmasta, s. 313.) Jos hän osaa suhtautua omiin vaikeuksiinsa oikealla tavalla, silloin tunteen enkeli saa äänensä kuuluviin. Se laulaa: rauha maassa.
Tahdon enkelin herääminen on sidoksissa ihmiskunnan kohtaloon ja ihmisten auttamiseen. Joudumme pohtimaan kysymystä, miten voimme auttaa ihmisiä. Alamme ymmärtää, että voimme auttaa ihmisiä todellisesti vain tekemällä henkistä työtä, Mestarin työtä. Ei ihmiskunta tarvitse meiltä aineellista apua. Ihmiskunnalla on kyllä aineellisia rikkauksia, mutta se tuhlaa niitä mielettömissä sodissaan. Puute on ihmisyydestä. Siksi meidän tulee tarjota maailmalle henkistä tietoa, mestariviisautta. Kun pyrkijä tämän ymmärtää, hänessä herää tahdon enkeli, joka liittyy edellisten enkelien kuoroon. Ihmisten auttaminen on palvelevaa työtä. Ihmiskunnan auttajissa ja palvelijoissa toteutuu jouluyön hyvä sanoma: ihmisillä hyvä tahto.
Väinö Lehtoselta on kysytty: Mitä merkitsee totuudenetsijälle joulu?
Hän vastaa: Totuudenetsijän joulu on silloin, kun Kristus hänessä syntyy. Kristuksen syntymä ihmissielussa on seuraus siitä, että ihminen kulkee Vuorisaarnan viitoittamaa tietä, siis noudattaa Jeesus Kristuksen opetuksia, joissa pahanvastusta­mattomuus on kulmakivi. Kristikunta sodan puolustamisineen ja väkivaltaisuuksineen todistaa, ettei Kristuksen syntymä Betlehemissä merkitse mitään, ellei Kristus synny meidän sielussamme. Kristus on jokaisessa ihmisessä aivan kuin sikiötilassa. Se ei vielä ole meissä syntynyt. Kristuksen syntymä merkitsee, että korkeampi olemus­puolemme, jumalallinen järki, rakkaus ja tahto, yhtyvät tähän persoonalli­suuteen. Tapahtuu ylemmän ja alemman minän yhtyminen Kristuksen avulla. Kristus-syntymän eli todellisen joulun jälkeen minän painopiste siirtyy järkeen ja rakkauteen ja henkinen elämä valtaa ihmisen tietoisuuden. Tätä tapahtumaa ennustaa se, että talvipäivän seisauksen aikana henkinen voima on luonnossa suurimmillaan, joten ihminenkin on silloin alttiimpi hartaudelle. (Ongelmien seurassa V/106.)
Totuudenetsijän todellinen joulu on Kristus-syntymä.

Kategoria(t): Luokittelemattomat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.